Koen, että ruokavaliot ovat kokeneet omissa mielikuvissani pienen inflaation ajan saatossa, koska valmennan pääasiassa tapaperusteisesti. Valmennuksessa ei siis useinkaan tehdä valmista ruokavaliota jota noudattaa, vaan annetaan vain pieniä yksittäisiä tehtäviä ja tapoja joita lähdetään opettelemaan yksi kerrallaan. Tällainen tapa voi olla esimerkiksi se, että ihminen alkaa syödä proteiinipitoisen aamupalan pelkän aamukahvin sijaan. Ruokavalioita ei ole tullut käytettyä, koska ei ole ollut tarvetta. Ihmiset ovat oppineet asioita hyvin ilman ruokavaliotakin. Joissakin tapauksissa ruokavaliosta on kuitenkin merkittävää hyötyä ja se on tehokas työväline kunhan sitä käytetään oikein.

Kuva: Paula Kesäläinen

Ruokavalioiden ongelma on se, että niitä annetaan ihmisille kevein perustein ja huonoilla ohjeilla varustettuna. Oikeastaan useinkaan ohjeita ei anneta juuri lainkaan, vaan lyödään vaan lappu kouraan ja käsketään noudattaa sitä. Jos ei noudata, vika on valmennettavan itsekurissa ja kyvyttömyydessä noudattaa annettuja ohjeita. Aiemmassa postauksessa kirjoitinkin siitä, että ensin tulisi opetella terveellisen elämän perustavat, jotka ovat kuin kivijalka jokaiselle elämäntapamuutoksesta / laihtumisesta / suorituskyvystä kiinnostuneelle ihmiselle ja jos tämän jälkeen on tarvetta, voidaan käyttää ruokavaliota apuvälineenä muutoksessa.

Milloin sitten ruokavaliosta on hyötyä? Esimerkiksi silloin kun olet selvässä tasannevaiheessa ja / tai haluat lisää edistymistä valitsemallasi osa-alueella (rasvanpoltto, lihaskasvu, suorituskyky tmv.). Tarkemmalla tekemisellä pääset tasannevaiheiden yli ja saat tarkkaa tietoa millainen ruokavalio aiheuttaa toivottuja muutoksia. Jos annan valmennuksessani ”ruokavaliota” suosin ennemmin makrolaskentaa (lasketaan siis proteiinin, hiilihydraatin ja rasvan saantia). Se ei ole vaikeaa ja jokainen valmennettava voi syödä juuri niitä ruoka-aineita, joita haluaa. Makrolaskennassa mitään ruokaa ei tarvitse kieltää ja tylsistyminen samoihin ruokiin ei pääse yllättämään. 

”Laihduttajan ruokavalio epäonnistuu jo siinä vaiheessa kun yritetään masokistisesti iskeä itsensä pullamössön syöjästä tiukalle ruokavaliolle.”

Jos kokeilen valmennettavani kanssa ruokavaliota, haluan että tekemisessä säilyy siitä huolimatta rentous ja siksi annan nämä ohjeet jokaiselle, jolle annan makroperusteisen ruokavalion noudatettavaksi:

1. Ensimmäiset kaksi viikkoa menee aina opetellessa. Sinun ei tarvitse osata heti laskea makroja tai tietää millä ruoka-aineilla saat makrot täyteen. Harjoittele ja tutki rauhassa ilman paineita. Tämän pitää olla mielenkiintoinen tutkimusmatka. Jos se aiheuttaa jo heti alussa ahdistusta, ruokavaliolla olemista ei kannata jatkaa ensimmäistä viikkoa pidempään. Ennen ruokavaliolle siirtymistä pitää löytää oikea asenne, joka hyväksyy sinut sellaisena kuin olet eikä maailma kaadu ensimmäiseen epäonnistumiseen tai siihen jos et saavuta tavoitteitasi vielä.
    
2. Opettele löytämään rentous myös ruokavalion noudattamiseen. Sinun ei tarvitse syödä pelkästään terveellistä ruokaa, vaan voit myös herkutella hyvällä omalla tunnolla 10-20% ajasta. Ei haittaa vaikka toisinaan olisit viettämässä tyttöjen iltaa, synttäreitä tai syömässä ravintolassa puolison kanssa. Opettele erottamaan tilanteet joissa ei kannata laskea syömääsi ruokaa. Jos herkuttelun jälkeen huomaat ruoskivasi tai syyllistäväsi itseäsi, ei ruokavaliota kannata jatkaa. Opettele ensin armollisuutta itseäsi kohtaan ja löytämään tasapaino herkuttelun ja terveellisen syömisen välille. 
    
3. Makrolaskennan pitäisi olla kivaa ja mielenkiintoista, ei masokistinen kidutustaktiikka. Jos huomaat tulevasi neuroottiseksi tai stressaantuneeksi älä jatka ruokavaliolla olemista. Palaa tapaperusteiseen tekemiseen ja selvitä syyt mitkä johtivat ahdistuksen syntyyn. 

Laihduttajan ruokavalio epäonnistuu jos siinä vaiheessa kun yritetään masokistisesti iskeä itsensä pullamössön syöjästä tiukalle ruokavaliolle. Opettele ensin perustavat, jotka ovat kaiken tekemisen kivijalka. Jos vielä sen jälkeen koet tarvitsevasi ruokavaliota ja koet ruokavalion noudattamisen mielekkääksi työkaluksi kehityksen vauhdittamiseen, silloin sitä kannattaa ainakin kokeilla.

Aktivoi aineenvaihduntasi -kirja on ilmestynyt! Löydät sen kirjakaupoista ympäri maan tai voit tilata sen esimerkiksi TÄÄLTÄ.

Muutama viikko sitten kävin Inbody laitteen käyttöönottokoulutuksen ja tässä yhteydessä mittasin laitteella ensimmäistä kertaa myös itseni. Inbody mittaa mm. lihasmassaa, rasvaprosenttia, sisäelinten ympärillä olevaa viskeraalirasvaa.

Tältä näyttää kun rasvaprosentti on 26 ja lihasmassa on normaalin alarajalla.

Mittauksen mukaan voisi ajatella, että minähän olen juuri se ”laihaläski” josta kaikki aina varoittelevat ja jolle nauretaan. Siis sellainen joka painaa vähän, mutta rasvaprosentti on korkea. Aiemmin olisinkin ajatellut juuri näin. Olisin panikoinut ja ajattelut, että nyt mun pitää muuttaa KAIKKI, jotta saan rasvaprosentin tippumaan ja lihasmassan ylös. Mutta tiedättekö mitä? Minä en muuta nyt yhtään mitään. Minä en ole laihaläski, vaan suorituskykyinen, aikaansaava ja kaunis nainen!

Usein olen sanonut, että ”ei se paino vaan se kehonkoostumus”. No en olisi voinut olla pahemmin väärässä. Edes rasvaprosenttimittaus ei kerro miltä näytät saatikka sitä miten energinen tai suorituskykyinen olet. Se ei kerro ihmisarvoasi. Keskity yksittäisten mittausten sijaan kokonaisuuteen ja tekemiseen. Riittävästi lepoa, kovaa treeniä ja paljon fiksua ruokaa toimii aina.  

Taustani huomioiden, olen todellakin mennyt eteenpäin vaikkei siitä paperilla olekaan todisteita. Tiedän sen, koska olen henkisesti ja fyysisesti vahvempi kuin koskaan aiemmin ja tunnen kehittyväni jatkuvasti lisää. 

Pitäisikö mittauksessa käydä kuukauden välein, että näkee jos onkin tehnyt kaiken päin persettä ja osaa korjata suunnan nopeasti? Ei. Kuukaudessa ei ehdi tapahtua juurikaan muutoksia, joten miksi mittailisi ja vetäisi joka kerta turhaa paniikkia tuloksista? Oikeastaan vasta useamman kuukauden ja vuosien jälkeen tiedät miten olet edistynyt. Liian usein tapahtuvat mittaukset vain stressaavat, sillä ne näyttää siltä kuin mitään ei tapahtuisi. Parhaiten edistymisen näkee siinä miten suorituskykyinen oikeastaan olet ja mihin suuntaan suorituskykysi on menossa.

Kehonkoostumukseen ja sen muokkautuvuuteen vaikuttaa pitkälti myös genetiikka. 26% rasvaa voi näyttää täysin erilaiselta eri ihmisillä. Siksi sinun ei kannata tavoitella samaa rasvaprosenttia kuin kaverin.

Psyykkisen tason muutokset ja asennoituminen ovat avain asemassa ja niitä et voi mitata kehonkoostumusmittarilla. Itselläni suurin muutos on tapahtunut psyykkisellä puolella. Pystyn viemään itseni vahvemmin epämukavuusalueelle treeneissä ja tämä on johtanut kovempaan kehitykseen kuin koskaan aiemmin. (HUOM! Epämukavuusalue tarkoittaa, että joskus on tehtävä tylsää mummojumppaa ja toisinaan taas kyykättävä lähelle pyörtymisen rajamaita. Näiden balanssi on siis tärkeää.)     

Mitä tästä siis opimme? Huomioi kehityksen seurannassa muutkin asiat kuin kehonkoostumuksen tai painon muutokset. Yksi tärkeimmistä muutoksista on henkinen muutos. Vaali arjen ja urheilun suorituskykyä kaikin keinoin. Muista, että muutos on kestävällä pohjalla silloin kun rakastat sitä mitä teet.

Lopuksi lausahdus jota käytän valmennuksissani toistuvasti:

”En ole vielä nähnyt ihmistä, joka olisi helvetin suorituskykyinen, onnellinen ja täynnä energiaa ja näyttäisi ihan paskalle.”

Olen tuskaillut oman kroppani kanssa vuosia ja vain muutama vuosi sitten tavoitteeni oli vähärasvainen ja lihaksikas kroppa. Halusin tätä siksi, että tykkäisin enemmän itsestäni ja voisin olla ylpeä saavutuksestani. Tämän tavoitteen takia aloin kiinnittää jatkuvasti huomiota siihen miltä näytin ja etsin kropasta ”juttuja mitä pitäisi vielä parantaa”. Ajattelin, että minun ”ongelma” on se, että rasvaa on vaikea polttaa ja lihasta on vaikea saada lisää. Ongelmani oli myös ruokavalion pysyminen ”ruodussa”, liian väsähtäneet treenit ja heikko voimataso. Pystyin luettelemaan itsestäni ongelmia ongelman perään. Näin tekee myös moni asiakas sanoessaan ”minun ongelmani on etten pysty noudattamaan ruokavaliota/treeniohjelmaa/viikkosuunnitelmaa/tmv.”

Kun kiinnität huomiota vain ongelmiin, alat rakentaa identiteettiä niiden varaan. Näet itsesi ongelmapesäkkeenä joka ei onnistu yrityksistä huolimatta. Aivopeset itsesi ajattelemaan kuinka huono oikeastaan olet. Alennat ja nöyryytät itseäsi ajatuksissa ja joskus jopa julkisesti. ”En koskaan ole ollut lahjakas liikunnassa.” ”Olen aina ollut perheen pullero.” Asiaa ei auta se, jos kuulemme ”asiantuntijan” sanovan sanat: ”ongelmasi on…”. Kun rakennat identiteetin ongelmien varaan, alat roikkua niissä kiinni. Suorastaan haluat kiinnittyä niihin, koska identiteettisi rakentuu niiden varaan.

Kun vuonna 2014 keskityin näkemään sen missä olen hyvä, korjaantuivat myös ongelmat joita minulla oli ollut. Ne lakkasivat olemasta, koska niillä ei ollut minulle enää merkitystä. Kun keskityin olemaan päivä päivältä vahvempi, myös ruokavalio alkoi tukea voiman kehitystä. Iloitsen kun saan penkkipunnertaa sarjoja 16 kilon käsipainoilla tai kyykkään yli 60 kilolla. Se on hauskaa ja se rakentaa vahvan onnistujan identiteetin. Stressaan vähemmän, koska uskon onnistuvani joka tapauksessa.

Tämä sama asia on toistunut huomaamatta elämässäni aiemminkin esimerkiksi koulussa. Kun tiesin olevani hyvä musiikissa, olin parempi myös muissa aineissa. Uskoin pärjääväni missä vain ja uskalsin musiikin siivittämänä muuttaa pois kotoa jo 16-vuotiaana. Jos minulta olisi otettu pois musiikista saamani onnistumisen kokemukset, olisin saattanut olla heikompi henkisesti ja menestyä koulussa huonommin.

Kun asiakkaat kuulevat minulta olevansa vahvoja, heistäkin voi huomata muutoksen. Mitä pidempään he ovat valmennuksessa, sen selvempi muutos on. He alkavat keskittyä voiman kehittämiseen ja unohtavat jatkuvan laihduttamisen. Kun he keskittyvät olemaan vahvoja, he onnistuvat todennäköisemmin myös ravinnon suhteen. Ja kun he uskovat olevansa vahvoja, he kehittyvät entistä nopeammin salilla. Usko ja uusi identiteetti laittaa yrittämään enemmän.

Kiinnitä huomiosi siihen missä olet hyvä ja missä onnistut! Lopeta jatkuva vikojen etsiminen ja niistä puhuminen. Onnistumiset tuovat itsevarmuutta ja laittavat sinut parantamaan myös muilla osa-alueilla. Rakenna itsellesi onnistujan identiteetti. 

Olen laihduttanut muutaman kuukauden ja tulokset näkyvät ulospäin. Olen huomannut, että ihmiset tykkäävät varsin tiuhaan tahtiin kommentoida muuttunutta ulkonäköäni. Kiitos kaikista kivoista kommenteista. Tämä kuitenkin pistää miettimään asioita uudesta valosta. 

Ennen laihtumista sain vain harvoin kuulla (muilta kuin mieheltäni), että ”näytätpä hyvältä”. Nyt saan kuulla sitä lähes viikottain. Olen saanut kuulla myös siitä ”kuinka paljon olen saanut aikaan lyhyessä ajassa”. Hyvät ihmiset, olen tehnyt seuraavat asiat vuosina 2014-2016: kirjoittanut kirjan, rakentanut oman verkkokurssin, tehnyt päivittäiset asiakastyöt, toiminut kahden eri firman perustajana ja yrittäjänä. Sitten kun satun pudottamaan muutaman kilon painoa saan kuulla ”kuinka paljon olen saanut aikaan”. Tämä painonpudotus on vähintä mitä olen saanut viime vuosina aikaan, enkä pidä sitä minään saavutuksena.

Olen tykännyt itsestäni pulleampana (vaikken nyt mikään pullea ollutkaan edes) ja nyt laihempana ihan yhtä paljon. Joskus vuosia sitten en tykännyt itsestäni pulleana enkä laihana. Viimeksi kun sain kuulla kehuvia kommentteja ulkonäöstäni olin fyysisesti lopussa. En jaksanut nostaa edes tyhjää levytankoa maasta saati punnertaa omalla painolla… Kroppa oli sekaisin kuin seinäkello. Kun olin normaalipainon ylärajassa, voin mahtavasti! Jaksoin nostaa rautaa viikko viikolta enemmän. Jaksoin liikkua ja sain syödä terveellistä ruokaa. Normaalipainon yläraja ei siis tullut vastaan siksi, että olisin maannut sohvalla ja syönyt munkkeja. Ulkonäkö ei siis kerro siitä olenko hyvinvoiva. 

Kuva: Paula Kesäläinen

Mitä ulkomaailma viestittää meille? Kun olet laiha, olet terve, aikaansaava, arvokas, ihailtu, kaunis, sporttinen….. Listaa voisi jatkaa loputtomiin.

Personal trainerin maailma on julma. Monet tuntuvat arvottavan valmentajan osaamista ulkonäön perusteella. Kerran eräässä lehtijutussa näin ylipainoisen personal trainerin asiakkaansa kanssa. Jutun alapuolelle oli kommentoitu ilkeään sävyyn ”onko toinen näistä muka personal trainer”. Usein edes normaalipaino tai -rasvaprosentti ei riitä. Ei riitä jos olet normaalipainon tai -rasvaprosentin ylärajalla. Pitäisi olla normaalin alarajalla. Sikspäkin omistavat valmentajat saavat enemmän palstatilaa, kuin ne jotka eivät omista sikspäkkiä. Lähes ainut lehtijuttu johon pulleampi traineri kelpaa on se väsynyt otsikko: ”voiko personal trainer olla ylipainoinen”.

Joskus kuvittelin, että kun painan 55 kiloa olen tyytyväinen itseeni. Kun saavutin tavoitepainon, huomasin, että sisimmässäni en tykännyt itsestäni sen enempää kuin aiemminkaan. Kun myöhemmin painoin lähes 70kg en tykännyt itsestäni sen vähemmän tai enemmän. Aloin tykätä itsestäni vasta kun selvitin asioita elämässäni ja aloin tehdä sitä mitä halusin välittämättä muiden mielipiteistä. 

Miltä minusta nyt sitten tuntuu, kun rasvaa on palanut ja ”olen saanut tuloksia”? Samalle kuin kyykkyennätyksen rikkominen tai uusi temppu telinevoimistelussa. Kivalta, mutta ei se ole muuttanut suhtautumista itseeni. Se ei ole niin iso asia kuin mitä ihmiset ajattelevat sen olevan. Jos se olisi iso asia, olisin huolissani itsestäni. Enkö arvosta itsessäni muuta kuin laihaa olemusta? Silloin itsetuntoni olisi varsin hataralla pohjalla. Olen saanut tuloksia myös ilman rasvan palamista. Olen saanut niitä elämässäni yleisesti ja treeneissä. Saattaa olla, että olen puolen vuoden päästä samassa kunnossa kuin olin puoli vuotta sitten. Tai saattaa olla, että olen kovemmassa kunnossa. Silti olen sama ihminen kuin nyt. Yhtä arvokas ja mahtava. Kukaan ei voi tietää mitä seuraavaksi tapahtuu. En ole jäämässä tähän pisteeseen jossa nyt olen. 

Entä jos heikolla itsetunnolla varustettu ihminen saa kuulla olevansa aikaansaava, kaunis tai hyvä työssään vasta sitten kun laihduttaa? Ensimmäinen mielleyhtymä on väistämättä ”kun olin läski, olin arvoton”.

Sano ystävälle kannustavia sanoja myös silloin kun hän ei ole laihtunut. Kunnioitus ja arvostus ei tarvitse laihtumista! Sinä siellä ruudun toisella puolella olet upea juuri nyt.

Aktivoi aineenvaihduntasi -verkkokurssi alkaa jälleen! Tule neljän viikon matkalle, kohti energisempää oloa, parempaa palautumista ja huikeita tuloksia! Ei sisällä hifistelyä, ravintolisäkikkailua tai epäolennaisuuksia.

Kannattaako kaloreita laskea? Tarvitsen tiukan ruokavalion, jotta pysyn ruodussa! Pitäisikö syödä intuitiivisesti nälän ja kylläisyyden mukaan? Missä järjestyksessä kannattaa edetä, jos ruokavalio kaipaa enemmän tai vähemmän kohennusta?

Olen jossain määrin makrolaskemisen (makroravinteet = proteiini, hiilihydraatti ja rasva) kannattaja. Makrojen laskemisesta on hyötyä kun halutaan tarkastella tarkemmin ravinnon nykytilaa, parantaa systemaattisesti aineenvaihduntaa tai laihduttaa fiksulla tavalla. Yksilövalmennuksissa en kuitenkaan aloita koskaan makrolaskennalla. Miksikö en? Koska jokaisen meistä tulisi edetä sillä tasolla millä on. 

Ajatellaanpa nyt ihmistä jonka ruokavalioon ei juurikaan ole kiinnitetty huomiota. Miltä näyttää tällaisen henkilön ruokavalio? 

Ateria 1: kaurapuuro, mehukeitto
Ateria 2: Pita kebab, 5dl coca cola zero
Ateria 3: 2 suklaakeksiä ja teetä
Ateria 4: Kanapastaa juustokermalla, 3dl mehua
Ateria 5: 1 jäätelöpuikko
Ateria 6: Skyr rahka

Tai vaihtoehtoisesti se voi näyttää tältä.

Ateria 1: kahvi ja rahka
Ateria 2: 2 perunaa, sitruunalohta, salaattia
Ateria 3: Illasta kasa leipää leivänpäällisineen

Molemmissa tapauksissa ruokavalio on retuperällä. Kummassakaan näistä tilanteista ei vielä ole olennaista tuleeko proteiinia 130 g vai 135 g tai söitkö kanaa ja riisiä kourallisen vai kaksi. Olennaista on ruokarytmin kunnostaminen, fiksujen ruoka-aineiden löytäminen ruokapöytään, toimivien keittöstrategioiden löytäminen ja aterioiden suunnitteleminen etukäteen.

Vasta kun nämä perusasiat ovat osa päivittäistä arkea niin, että ne toteutuvat kiireessä, matkoilla, stressissä ja missä tahansa tilanteessa oletkin, voit halutessasi siirtyä seuraavalle tasolle. Toiset eivät koskaan siirry perusasioiden opettelusta haastavampaan, koska saavat perusasioilla varsin hyviä tuloksia. Lisäksi se sallii todella rennon elämäntyylin, ja siksi tällä tasolla on usein hyvä olla vaikka lopun ikää. 

Kuinka pitkään perusasioiden opettelemiseen menee riippuu siitä mikä on lähtötilanne, motivaatio ja elämän realiteetit. Usein niiden oppimiseen kannattaa kuitenkin varata ainakin vuosi.

Millaisia tuloksia perustekemisellä sitten saa? Tekemisen tasosta riippuen sillä saa painon hallintaan ja usein myös terveen rasvaprosentin, mutta ei sikspäkkiä. Se mahdollistaa kunnon kehittymisen (voima, kestävyys, lihaksisto jne.), hyvän stressinsietokyvyn, unenlaadun ja jaksamisen. 

Joskus on kuitenkin tilanteita joissa ruokavaliota voi toteuttaa hieman tarkemmin kuin pelkkiin perusasioihin keskittymällä. Tämä tulisi tapahtua kuitenkin vasta kun perusasiat ovat kunnossa, ja mieli on valmis. Mieli on valmis silloin kun ruoka ei aiheuta sinussa enää mitään ylimääräisiä tunteita. Se on vain ruokaa, ja ruokailut ovat vain asioita jotka tapahtuvat. Olet löytänyt rauhan syömiseen, eikä päässä vilise jatkuvasti ajatuksia ruoasta (kuten: voiko tätä syödä, kuinka paljon minun pitäisi syödä, onko tämä terveellistä, mistä saan proteiinia, onko tämä riittävä määrä hiilihydraattia tmv.). Jos ruokavaliota aletaan viilaamaan silloin kun ollaan vasta aloittelijoita, stressi ja ahdistus iskevät väistämättä vastaan. Ruoka- tai vaakaneuroosi, jojolaihduttaminen ja jatkuvat repsahtelut ”dieetissä” ovat ehkä yleisimmät näkemäni haitat, kun ollaan kiivetty perse edellä puuhun ja alettu tehdä liian hankalia asioita ensin. Jos tunnistat itsesi näistä, kannattaa vetäistä hätäjarrua jo tässä vaiheessa ja palata takaisin perusasioiden ääreen.

Jos ruoka alkaa aiheuttaa stressiä, tiedät että toteutat nykyiselle tasolle liian vaikeita ohjeita. Se on vähän kuin penkkipunnerrus, jonka paino on sinulle aivan liian painava. Kyllähän se siis rinnalta irtoaa, mutta ylös saakka se ei sieltä tule vaikka kuinka työnnä. Jossain vaiheessa voimasi loppuu, et pysty enää työntämään ja paino romahtaa takaisin alas.

Milloin sitten makrojen laskemisesta ja tarkemmista ruokaohjeista on hyötyä? Silloin kun haluat kohottaa tasoa perustasosta ylöspäin. Kun haluat virittää kehonkoostumuksen tai suorituskyvyn huippuunsa. Myös aineenvaihdunnan aktivoinnissa makroravinteiden laskemisesta on toisinaan hyötyä, mikäli se ei aiheuta stressiä ja osaat pitää sen riittävän rentona. Makrolaskemisen hyvä puoli on se, että ruoka voi silti olla melko rentoa. 80-90% ruoasta on fiksua ja terveellistä ruokaa, mutta sen lisäksi voi säännöllisesti antaa tilaa herkuttelulle ja välissä voi olla sopivasti vapaapäiviä. Kun mieli on tasapainossa, vapaapäivä ei tarkoita ”pig out” -päivää, vaan kohtuullista herkuttelua esimerkiksi ystävien seurassa tai hyvässä ravintolassa puolison kanssa.

Tule mukaan seuraamaan kirjaprojektia Youtubeen! Luvassa myös treenivinkkejä ja muuta kivaa! 🙂 Klikkaa siis kanavalleni tästä ja paina ”tilaa”!

Rasvanpoltto, laihtuminen ja aineenvaihdunta. Kukapa meistä ei haluaisi polttaa rasvaa ja parantaa aineenvaihduntaa yhdenaikaisesti. Mutta onko se ylipäätään mahdollista? Onko olemassa aineenvaihduntadieettiä, joka vie meidät kohti valaistusta?

Kun haluamme laihtua, meillä on oltava energiavaje. Laihtuminen ei tapahdu millään muulla keinolla kuin kalorivajeella. Ei siis ole olemassa dieettiä, jolla voisit laihtua jos kaloreita tulee yli energiankulutuksen. Jos joku väittää näin, kannattaa juosta karkuun. Erilaisilla dieeteillä voidaan vaikuttaa kylläkin kylläisyysvaikutukseen (esimerkiksi lisäämällä proteiininsaantia) ja näin ollen saada aikaan tuntemus, jossa et ole niin nälkäinen kalorirajoituksesta huolimatta. Tarvitset kuitenkin aina alikalorit, jotta voit laihtua.

Aineenvaihdunta puolestaan hidastuu aina jonkun verran, kun laihdutetaan. Toisilla dieeteillä se hidastuu enemmän ja toisilla vähemmän. Jos joku väittää muuta, juokse jälleen karkuun. Mitä rajummat laihdutuskeinot ovat, sen enemmän aineenvaihdunta hidastuu. Tästä syystä laihduttamistahti kannattaa olla maltillinen, yleensä jopa hitaan tuntuinen. Tällöin ehkäistään aineenvaihdunnan hiipumista mahdollisimman paljon. Dieetin jälkeen voidaan palauttaa aineenvaihdunnan taso ja tuoda energiamäärä ylläpitokaloreille, jossa saavutettu paino pysyy. Dieetti ei siis lopu siihen, kun olet saavuttanut tavoitepainon – ei todellakaan. Keho on saatava toimimaan kalorirajoituksen jälkeen normaalisti.

Ketkä sitten ajautuvat aineenvaihduntaongelmiin? Kerrataanpa vähän samaa asiaa aiemmasta postauksesta.

• Ihmiset jotka ovat jatkuvasti erilaisilla kalorirajoituksilla (”olen kokeillut kaikki dieetit” -tyypit).
• Ihmiset, jotka rajoittavat tiettyjä ruoka-aineita ruokavaliostaan (usein turhaan).
• Ihmiset jotka syövät jatkuvasti liian vähän (esimerkiksi tottumuksesta).

Tästä tullaan johtopäätökseen, että aineenvaihdunnan parantaminen ja energiavaje eivät sovi samaan lauseeseen. Ennen laihduttamista aineenvaihdunnan on kuitenkin toimittava normaalisti, jotta laihtumista voisi ylipäätään tapahtua. Se joka puhuu aineenvaihdunnan parantamisesta laihduttamisen aikana puhuu höpöjä. Keho vastaa kalorirajoituksen aina hidastamalla aineenvaihduntaa. Fiksusti laihduttaessa pyritään vain minimoimaan aineenvaihdunnan vahingot.

Mikä on sitten marssijärjestys jos nyt kuitenkin haluat laihtua, mutta aineenvaihdunta on kuralla lukuisten painonpudotusyritysten takia?

1. Ensin on palautettava aineenvaihdunta. Tähän vaiheeseen ei kuulu laihduttaminen, eikä sitä yleensä tapahdu. Kehonkoostumus voi parantua matkan aikana. Tähän kannattaa siis henkisesti varautua ja työstää ajatusta toden teolla. Aineenvaihdunnan parantaminen vie kuukausia ja usein jopa vuosia. Tänä aikana on kuitenkin hyvä löytää itselleen tarpeellinen energiamäärä ja opetella pysyviä elämäntapoja, jotka pystyt pitämään kiireessä ja muissa elämän käänteissä
    
2. Kun aineenvaihdunta on palautettu, voidaan miettiä laihduttamista uudestaan, jos sille on vielä tarvetta. Tällä kertaa dieetti kuitenkin toteutetaan fiksummin, jotta estetään aineenvaihdunnan loppuunpalaminen. Hitaat muutokset ja pitkäjänteisyys ovat avainasemassa pysyvässä muutoksessa. Jos aineenvaihdunta on kunnossa, homman pitäisi olla lähes matematiikkaa, mutta laihtumista pitäisi tapahtua korkeammilla kaloreilla kuin aiemmin. Kun kalorinsaanti on myös laihduttaessa riittävän korkea, pysyt energisenä ja voit kehittää kehonkoostumusta.
    
3. Kun olet saavuttanut tavoitteen (tai välitavoiteen), kehonkoostumus pyritään vakauttamaan tähän pisteeseen. Tämä on tärkeä vaihe, jotta vältytään aineenvaihduntaa tuhoavalta jojolaihduttamiselta.

Aktivoi aineenvaihduntasi -verkkovalmennus starttaa!
Paikat valmennukseen ovat myynnissä NYT! 

Saat valmennuksessa selkeät ohjeet aineenvaihdunnan palauttamiseen käänteisen dieetin, liikunnan ja levon avulla. Kun haluat purkaa kalorirajoituksen fiksulla tavalla ja aktivoida aineenvaihduntaasi, tässä valmennuksessa se onnistuu varmasti.

Aloitin valmennustyön vuonna 2011 – karppauksen kulta-aikana, jolloin myös superfoodit ja ravintolisät alkoivat olla ihmisten huulilla. Innostuin itsekin. Halusin testata ”vähän kaikkea” ja saada kropan viritettyä huippuunsa samalla ruokkien hiilarikammoa.  

Miksi sitten haluan nyt puhua tästä sinulle. Olen itse ollut tuossa hifistelyn suossa. Olen palannut ruokavaliossani perusasioiden alkulähteille enkä vältä mitään. Tällä hetkellä uskon vain harvan ravintolisämainoksen lupauksiin. Ravintolisät ovat vain ravinnon lisä. Saatan napata multivitamiinin tai kalaöljyn silloin tällöin, mutta en pidä niitä kaikkivoipina. 

Kun olen nyt vuosien ajan tehnyt valmennustyötä ja vuodesta 2015 pyörittänyt Aktivoi aineenvaihduntasi -valmennusta, olen huomannut että ihmiset eivät tarvitse hifiä. Näen ihmisiä, jotka ovat sekaisin hifistelyn seurauksena.  

Toki on tilanteita, jossa ruoka-ainerajoituksia tarvitaan ja ravintolisille on paikkansa, mutta liian usein etsimme vastauksia epätodennäköisimmästä vaihtoehdosta ja haluamme nähdä itsemme ”erikoislaatuisina tapauksina”, jotka tarvitsevat tietyn ihmelääkkeen parantamaan ongelman.

Terveet (huom. terveet, ei sairaat, joilla saattaa toisinaan olla erikoistarpeita) ihmiset pyrkivät selittämään ruokarajoituksia milloin kilpirauhasella ja milloin suoliston kunnostamisella. Tarvitaan kasa ravintolisiä, superfoodeja ja yrttejä jotta ei turvota, närästä ja pieretä.

Entäpä jos esimerkiksi suolisto onkin heikko ruokarajoituksista johtuvan jatkuvan kalorivajeen ja stressin takia? Kyllä. Jos et saa tarpeeksi energiaa, ei myöskään suolisto voi palautua. Jatkuva kalorivaje on keholle samalla myös stressitekijä. 

Entä jos erilaiset kivut johtuvat kroonisesta energiavajeesta ja stressistä? Ilman riittävää energiansaantia keho ei voi korjata kudoksia. Jos treenaaminen tuottaa aina ja enenevissä määrin kipua, mieti voisiko vika mahdollisesti olla jatkuva energiavaje (ja huonosti suunniteltu treeniohjelma).

Mitä jos energiatasot ovat matalat juuri siksi, että syöt liian vähän? Johtuisiko vitamiinien tai mineraalien puutos siitä, että et vain syö riittävästi vaan kitsastelet kaloreissa jatkuvasti. Riittävä energiansaanti on lähtökohta energianmuodostukselle ja myös riittävälle vitamiinien ja mineraalien saannille. 

Ravintolisillä ja muilla poppaskonsteilla hifistely ei toimi, jos ne heitetään ratkaisuksi suoraan ihmisen stressi-laihdutus-hässäkkäarkeen. Jos siis tiesi on joku seuraavista:

• olet jojo-laihduttaja,
• olet ollut kalorivajeessa pitkiä aikoja, 
• olet rajoittanut jatkuvasti ruoka-aineita, 

ensimmäinen tarkastettava ja kunnostettava asia kaikissa edellämainituissa tilanteissa on energiamäärän nostaminen riittävälle tasolle. Ei siis multivitamiinin käyttöönotto, ei yrittivalmisteen nappaaminen eikä mikään superfood.

Aktivoi aineenvaihduntasi -verkkovalmennus starttaa jälleen.
Paikat valmennukseen ovat myynnissä NYT! 

Saat valmennuksessa selkeät ohjeet aineenvaihdunnan palauttamiseen käänteisellä dieetin, liikunnan ja levon avulla. Kun haluat purkaa kalorirajoituksen fiksulla tavalla, tässä valmennuksessa se onnistuu varmasti.

Kun puhun aineenvaihdunnan parantamisesta, ihmiset usein ajattelevat, että nyt tapahtuu jotain mullistavaa. He ajattelevat, että nyt lähdetään ”aineenvaihduntadieetille”, joka kiihdyttää aineenvaihdunnan hetkessä nollasta sataan. Etsitään jotain tajunnan räjäyttävää keinoa. Tosiasia kuitenkin on, että tällaisia ihmeitä ei ole olemassa. Aineenvaihdunnan aktivoinnin tarkoituksena on saada keho (ja mieli) toimimaan normaalisti. Tämä vaatii aikaa, kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä.

Kun aineenvaihduntaa aktivoidaan, niin tarkoituksena on kehon normaalin toiminnan saavuttaminen. Kyse ei ole mistään ihmedieetistä, vaan pääasiassa näistä kolmesta asiasta: 

1. Syöt normaalisti
– Käytännössä sinulla ei ole mitään tunnemyllerrystä ruokaa kohtaan. Ruoka on sinulle neutraali asia ja sitä ei tarvitse miettiä jatkuvasti. Syöminen on normaali toimenpide muiden asioiden joukossa. Kun suhde ruokaan on kunnossa, syöt myös riittävästi eikä sinun tarvitse laskea kaloreita, etkä rajoita mitään ruoka-aineita turhaan. Sinulla ei ole ylitsepääsemättömiä mielitekoja suolaisia tai makeita herkkuja kohtaan.

– Aineenvaihdunnan aktivoinnin tarkoitus ei ole saada kehoa polttamaan 10 000kcal päivässä. Tarkoitus on saada keho kuluttamaan kaloreita normaalisti esimerkiksi 2500kcal tai 3000kcal aiemman 1200 kalorin sijaan. 

2. Nukut normaalisti
– Et pidä itseäsi hereillä räpläten kännykkää ja muita elektronisia laitteita yökaudet. Et tee töitä yöhön saakka, vaan arvostat unta niin, että haluat priorisoida sitä. Nukut 7-9h joka yö. Kun nukut normaalisti, et heräile yöllä useita kertoja ja olet aamulla virkeä.

3. Liikut normaalisti
– Hyötyliikunta on asia numero yksi! Hyötyliikunta on normaalin liikkumisen perusta. Kävele tai pyöräile töihin. Kulje portaita ja nouse välillä seisomaan. Ilman matalatehoista ja jatkuvaa liikettä aineenvaihdunta on kuralla. Hyötyliikunnan lisäksi ota mukaan lihaskuntotreeniä ja aerobista treeniä. Ihminen on luotu liikkumaan ja liikunta tulisi tehdä sillä tasolla missä itsekin on. Ei siis suoraan sohvanpohjalta rääkkitreeneihin, vaan hitaasti työkapasiteettia nostaen eteenpäin.

Osaat säätää treenejä olosi mukaan. Voit jättää tarvittaessa muutaman treenin tekemättä, mutta palaat kuitenkin pian treenien pariin, kun olo sen sallii. Sinulle ei tuota vaikeuksia pysyä esimerkiksi sairaana poissa liikunnan parista.  Et tee ylikovia supertreenejä ja etkä treenaa jatkuvasti ylikunnon partaalla.   

Hyvät ihmiset, olette unohtaneet mikä on normaali tila. Kaiken sen dieettishaissen keskellä olette todella unohtaneet sen. Kaikki tämä aineenvaihduntahöpötys tässäkin blogissa tähtää siihen, että tulet tavalliseksi. Tavallinen näyttää usein tylsältä ja ei niin mediaseksikkäältä. 

Jos tuntuu, että aineenvaihdunta on romuna etkä tiedä mistä aloittaa, Aktivoi aineenvaihduntasi -verkkovalmennus starttaa jälleen. Saat valmennuksessa selkeät ohjeet aineenvaihdunnan palauttamiseen käänteisellä dieetin, liikunnan ja levon avulla. 

Olen tullut vuosi vuodelta yhä skeptisemmäksi muutoskuvien suhteen. usein markkinointia koristavat hurjat muutoskuvat, joilla luodaan mielikuvia ”Kun ostat tämän valmennuksen, sinäkin olet ripped to the assbone viidessä viikossa.” Useimmista meistä saadaan hienot muutoskuvat, jos pistetään kunnon dieetti ja rääkkitreenit päälle. Sitten vain noudatat ohjeita muutaman kuukauden. Muutoskuvien huono puoli on se, että ne eivät kerro mitä tapahtui valmennuksessa tai sen jälkeen? Mitä muutoksen eteen tehtiin? Millaisia henkisiä muutoksia valmennettavassa tapahtui vai tapahtuiko mitään? Mitä tapahtui vuoden päästä? Entä viiden vuoden päästä? Tulivatko kilot takaisin vai kestikö muutos? Hienot kuvat ei ole takuu pysyvyydestä. 

Rasvanpoltosta tuntuu olevan ihmisillä vaikka mitä kuvitelmia ja olettamuksia. Suurin osa ajattelee, että rasvanpoltto on helppoa kuin heinän teko. Media luo kuvitelmat toimivimmista metodeista ja mitä överimpi metodi on kyseessä, sen parempi. Ihmiset ostaa mieluumin taikapillereitä kuin ”nuku hyvin, syö fiksusti ja liiku sopivasti” -tylsyyttä. Usein kuulen valmennuksissani kysymyksen jo noin kuukauden jälkeen: ”miksi tämä vatsamakkara ei tästä pienene”. Useimmilla meistä ne läskit eivät ole pamahtaneet kroppaan kuukaudessa eikä edes kahdessa. Siksi on järjetöntä odottaa, että ne lähtisivät siitä sormia napsauttamalla.

Loppujen lopuksi onnistunut rasvanpoltto vaatii kasan hyviä arvauksia ja hemmetisti pitkäjänteisyyttä. En suosittele yhdellekään asiakkaalleni tai sinulle pikarasvanpolttokuureja, vaikka tietäisin siihenkin muutamia konsteja. Miksikö en? Eikö ihmiset motivoidu, kun he saavat rasvan tirisemään vauhdilla heti valmennukseen tultuaan? Vastaus on EI.

Pikakuurit antavat väärän mielikuvan rasvanpoltosta. Pikakuurin jälkeen ihmisen mieleen jää ajatus, jossa ratkaisu ”läskiongelmaan” on pikakuurin vetäminen kerta toisensa perään. Huonoin uutinen tässä on se, että kuurin jälkeen hyvät ruokailu- ja liikuntatottumukset on opeteltava joka tapauksessa, jotta voidaan odottaa pysyvää lopputulosta. Dieetti ei nimittäin ole onnistunut, vaikka olisit pudottanut 100kg, jos et pysty pitämään painoa/rasvaprosenttia kurissa dieetin jälkeen lopun elämääsi. Emmekö voisi käyttää pikakuureihin käytetyn ajan hyödyksi ja opetella fiksuja tapoja alusta alkaen, samalla luoden realistista kuvaa kehonmuokkauksesta. Kehonmuokkaaminen on monesti hieman tylsää, vie aikaa ja puuduttaa. Rasvanpolttoa kyllä tapahtuu, kun lopettaa hötkyilemisen ja malttaa toistaa fiksuja tapoja viikkoja, kuukausia ja vuosia.

Kouluttajani Jess Bandan sanoin: ”Vaikeaa ei ole tehdä nopeaa muutosta, vaan jatkuvaa muutosta.” Voitko siis vuosien jälkeenkin kehittyä yhä parempaan kuntoon nousujohteisesti (myös muilla osa-alueilla kuin rasvanpoltossa)?

Sanoin aiemmassa postauksessani, että en ole laihdutusvalmentaja enkä sellaiseksi halua. Siksi en lähde tekemään mitään Anun superrääkki-keskitysleiri-pussikeitto-kahdessa-viikossa-rasvat-nolliin -valmennuksia, enkä markkinoi itseäni muutoskuvilla. Ne ovat tuon kaiken ruumiillistuma.

Täällä ollaan Kaliforniassa! Tänne tuleminen on ollut yksi pitkäaikaisista unelmista ja nyt olen täällä. Samaan syssyyn tuli tyypilliseen tapaan yhdistettyä Biosignature level 2 koulutus Los Angelesissa. Eikä ollut huonompi idea sekään, sillä kurssilla tuli jälleen kerran kerrattua tärkeitä ravintoon ja treeniin liittyviä asioita. Tämä kurssi oli myös siinä mielessä erilainen, että pääsin juttelemaan useamman kurssilaisen kanssa. Ilmeisesti Los Angelesin aurinko saa ihmiset entistäkin sosiaalisemmiksi. 😉 

Biosignature kurssilla luonnollisesti käsitellään melko paljon rasvanpolttoa, tosin totuttua syvemmällä tasolla. Ajattelin jakaa tässä muutaman päivän tärkeimmät opit.

1. Uni ja stressinhallinta on rasvanpolton kaikista tärkein lenkki. Ilman laadukasta unta kaikki kehossa on persietellään. Hormonit, hermovälittäjäaineet, palautuminen ja immuunipuolustus sakkaa ja rasvanpoltto muuttuu tuskaiseksi ellei jopa mahdottomaksi. Tee kaikkesi saadaksesi uni kuntoon. Rauhoita iltaa, himmennä valoja, vältä televisiota, kännykkää ja tietokonetta. Käytä lisäravinteita mikäli uni ei tule kuntoon ilman niitä. Melatoniinista on monelle apua ja sitä kurssilla suositeltiin ainakin kokeilemaan. Tosin kaikessa korostettiin sitä, että vaste ravintolisille voi olla yksilöllinen. 
    
2. Kroonisen tulehduksen vähentäminen nostettiin kurssilla todella isoon arvoon rasvanpolttoa haettaessa. Kaikki tulehdus ei tietenkään ole pahasta ja sitäkin tarvitaan paranemisprosesseissa. Kun tulehdus muuttuu krooniseksi, se hajottaa kehoa pitkällä aikavälillä. Krooninen tulehdus estää useiden ravinteiden pääsemisen soluille pitäen meidät ”aliravittuina” ja toisaalta haittaa jätteiden tehokasta poistamista kehosta. Tulehduksen poistamisen tärkeimmät kulmakivet ovat aiempaa laadukkaampi ravinto, joka sisältää kuituja, paljon erilaisia kasviksia ja laadukasta proteiinia. Luonnollisesti tärkeässä osassa on myös uni ja oikein suunnitellut treenit (kevyttä kävelyä ja painoharjoittelua pidemmillä palautuksilla ilman laktaattia).

   Tämän lisäksi apuna voidaan ravintolisistä käyttää kalaöljyä, maitohappobakteereita parantamaan suoliston kuntoa, D3-vitamiinia ja vihreää teetä. 
    

3. Jotta harjoittelu voisi olla jatkuvaa, on ravinnon ja ravintolisien tuettava immuunipuolustusta. Mikään ei ole niin huono vaihtoehto, kuin olla jatkuvasti kipeänä, varsinkin jos harjoittelu on tavoitteellista. Varmasti kenellekään ei tule yllätyksenä, mutta immuunipuolustusta parhaiten tukevat:

   Laadukas uni. 
   Riittävä, muttei liiallinen treenaaminen (henkilön kuntotaso huomioiden).
   Terveellinen ravinto, jossa on paljon kasviravinteita.

   Käyttöön kannattaa ottaa D3-vitamiini, huolehtia suoliston kunnosta käyttämällä jatkuvasti kunnollista maitohappobakteerivalmistetta ja halutessaan voi ottaa C-vitamiinin mukaan jos immuunipuolustus on erityisen heikko tai huomaat vilustumisen oireita.
    

4. Toimiva detox on myös yksi osa rasvanpolttoa. Detoxilla ei tarkoiteta mehupaastoja. Kun detox tehdään oikein, ei siitä pitäisi tulla mitään huonoja sivuvaikutuksia kuten päänsärkyä, heikotusta, huimausta tmv. Väitteet siitä, että huono olo olisi osa paranemista on täyttä puppua. Huono olo tulee siitä, kun kiihdytetään maksan faasi 1:stä, mutta ei lainkaan faasi 2:sta. Tästä johtuen jätteitä ei kierrätetä kehosta ulos ja tämä aiheuttaa puolestaan enemmän haittaa kuin hyötyä.

   Fiksussa detoxissa syödään oikeaa ruokaa, kiinnittäen huomiota laatuun. Jos haluat tehdä detoxia, minimoi prosessoitu ruoka, käytä mahdollisimman paljon luomua, syö riittävästi proteiinia, jotta saat aminohappoja maksan käyttöön. Vältä alkoholia, tupakkaa ja kahvia. Pelkällä ravinnollakin saa aikaan jo hyvän detoxin eli välttämättä ravintolisiä ei tarvita mikäli niitä ei halua käyttää.
    

5. Kaikista tärkein vinkki tulee tähän loppuun. Älä keskity hifistelyyn ennen kuin perusasiat on kunnossa! Kaikkien näiden hienoilta kuulostavien detoxien ja suolistoprotokollien jälkeen sanoma oli kouluttajilta hyvin selvä. Täytyy lähteä siitä missä nyt ollaan. Ei sieltä missä ei olla tai sieltä missä ei olla koskaan oltukaan. 

   Ylipainoinen mäkkäriruokaa mättävä rekkamies ei tarvitse detoxkikkailua. Hänen kanssa mietitään, että mitä hän olisi ylipäätään valmis tekemään parantaakseen elämänlaatua ja terveyttä. Sopisiko mäkkärimättö vain joka toisella aterialla jokaisen aterian sijaan? Tai voisiko hän tehdä 15 minuutin kävelylenkin kerran viikossa? Jokainen rasvanpolttoprojekti lähtee kuitenkin aina siitä, että nukutaan hyvin, syödään fiksusti ja liikutaan riittävästi sopivalla teholla. Perusasioista ei pääse mihinkään.

Kaikissa edellisissä kohdissa olevia ravintolisiä ei ole tarkoitus ottaa käyttöön kertarysäyksellä eikä yhtäaikaisesti. Ravintolisiä voidaan ajoittaa tarpeen mukaan ja tällöin vältytään käyttämästä kuukausitasolla satoja euroja pilleripurkkeihin. Tärkeintä on satsata rahat korkealaatuiseen ruokaan ja ostaa kunnollinen treeniohjelma. 

Poliquin Groupin toiminta on mennyt huikeasti eteenpäin näinä viimeisimpinä vuosina. Nykyiset kouluttajat ovat todellisia ammattilaisia, jotka eivät päästele sammakoita suustaan ja käyttäytyvät kuten kunnon kouluttajan kuuluukin. Vaikka kaikista asioita en ole samaa mieltä, niin paljon koulutuksissa on hyvää. Jos tästä kaikesta tiedosta osaa poimia sen olennaisen sanoman (kuten allekirjoittanut on tässä tehnyt), niin koulutuksen anti tulee olemaan taattua laatua. 

Pistetäänpä videota perjantain kirjoitus- ja treenipäivästä. Enjoy!

Woah! Upea editointi ja tehosteet. Tässä se tulee Anun videoblogi. Miten sain kustannussopimuksen ja mitä tapahtui viikonloppuna Optimal Performance Centerillä? Klikkaa kuvaa ja näet videon. 🙂

Olen tehnyt tässä vuosien aikana ehtinyt hakata päätä seinään oman terveyteni kanssa useampaan otteeseen. Olen etsinyt hiki päässä ratkaisuja terveysongelmiin ja sitten taas kyllästynyt etsimään. Jossain vaiheessa vain hyväksyin tilanteen ja se oli oikeastaan aika hyvä ja tarpeellinenkin juttu. Ajattelin, että teen vain mummotreeniä, koska se on ainut treeni mitä voin tehdä. Treenaaminen ei tietenkään ollut kovin motivoivaa, koska:

• En saanut voimaa.
• En saanut lihasta.
• Treenit olivat löysiä, koska en jaksanut tehdä enempää tai kovempaa. 
• Liikkeet olivat helppoja, koska kaikki vaikeammat aiheuttivat kipua.

Lauantaina kävin tekemässä omaa salitreeniä Optimal Performance Centerillä. Treenini sisälsi seuraavaa.

• A1. Etukyykky 8 x 6 toistoa, 90s palautus
• A2. Selänojennus 8 x 8 toistoa, 90s palautus
• B1. Kelkantyöntö (nopea) 3 x 40m, 60s palautus
• B2. Step-up 3 x 15 toistoa, 60s palautus

Minua suorastaan pelotti mennä tekemään tuo treeni, koska mietin, että pystynkö siihen. Tuleeko minulle huono olo treenin jälkeen? Jaksaisinko edes koko treeniä loppuun? Mä kuintenkin tein sen! Jaksoin tehdä koko treenin alusta loppuun ja olen tehnyt tätä samaa setti nyt jo neljättä viikkoa. Vihdoin tuntuu siltä, että kilpirauhasjutut, ravinto, treeni ja lepo on hanskassa. Voimat kasvaa, lihasmassa kasvaa, rasvaa on vähän lähtenyt ja olo on hyvä. 🙂 Kyllä tähän on saanut vaivaa nähdäkin vähän liiankin kanssa. 

Heikki on suunnitellut mun treeniohjelmat jo vuosia. Nyt oli ensimmäinen kerta, kun Heikki pystyi laittamaan mulle näin kovan ohjelman. Ja mun kroppa kesti sen! Ei kipuja. Ei väsymystä. Ei epätoivoa. Nyt tämä treeniohjelma alkoi olla sitä luokkaa mitä minun treenitaustalla pitäisikin olla. 

Ja vihdoin treeni motivoi! Ohjelmat ovat sopivan haastavia, kehityn jatkuvasti eteenpäin, voimaa ja lihasta tulee, minulla on treenien jälkeen hyvä olo ja palaudun nopeasti. Tätä mä haluan kaikille asiakkaillekin. On vain niin siistiä olla energinen ja jaksaa aina vain enemmän. (Noh, tätä kirjoittaessani olen kylläkin kipeänä. :D)

Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin ja toivon, että aineenvaihduntaongelmat olisivat nyt loppuunkäsiteltyjä kohdaltani.  

Viime vuosi oli melkoista myllerrystä, kun aloitimme kaveriporukassa (minä, Heikki, Hanski, Kaisa ja Joni) uuden yrityksemme Optimal Performance Centerin Helsingin Vallilassa. Oikeastaan koko viime vuosi menikin näin ollen melkoisessa sumussa. Nyt sen vasta tajuaa, kun homma alkaa pikkuhiljaa pyöriä omalla painollaan eteenpäin ja asiat ovat edes jonkinlaisessa järjestyksessä. 

Vuoden vaihtuessa mietinkin vuoden 2016 tavoitteita. Olen sitä mieltä, että tavoitteita kannattaa asettaa vuoden vaihtuessa tai ihan milloin tahansa siltä tuntuu. Silloin niistä tulee oikeasti saavutettavissa olevia. Jos vain haahuilee eteenpäin tietämättä mitä ylipäätänsä haluaa, niin yleensä mitään hienoa ja isoa ei pääse kyllä vahingossa tapahtumaan. Minulle elämän rajallisuus on yksi syy tehdä juttuja. Aikaa ei ole hukattavaksi. En tietenkään vedä 100 lasissa koko ajan. Se nyt ei ole varmaan kenellekään ihmiselle mahdollista, mutta kun tietää tavoitteensa, voi mennä pikkuhiljaa niitä kohti, aina sitä tahtia kuin kulloinkin tuntuu hyvältä. No sitten niihin tämän vuoden tavoitteisiin. 

Toivon sydämestäni, että voisin auttaa useampia ihmisiä elämässä. En ole laihdutusvalmentaja enkä sellaiseksi halua tulla. Laihdutusvalmentajan tie on ehkä tuottoisampi tai mediaseksikkäämpi, mutta haluan olla se fit rebel, joka tekee toisin. Toki asiakkailla ja itsellänikin on ulkonäkötavoitteita, mutta niihin ei kuulu sana laihdutus. Laihdutuksella on niin huono kaiku mun korvissa, että haluan eroon siitä ajattelusta ja haluan mahdollisimman monen samaan kelkkaan. Naiset tyytyvät olemaan keskinkertaisia vain siksi, että haluavat koko ajan laihtua. He voisivat olla sen sijaan upeita, kun alkaisivat ajatella asioita uudesta kulmasta. Haluan, että mun vaikutuspiirissä olevat ihmiset ovat terveitä, onnellisia, innostuneita ja aktiivisia. Silloin ihmiset alkaa näyttää myös häikäiseville! Uskokaa tai älkää, niin se rasvakin palaa sitten, kun on sen aika. Ei pakottamalla. Tästä syystä järjestän myös Aktivoi aineenvaihduntasi -valmennusta. Se ei ole laihdutusvalmennus, vaan sen tehtävä on juurikin tehdä ihmisistä upeita keskinkertaisen sijaan ja saada kroppa toimimaan oikeasti ilman mitään vhh/karppaus/larppaus/5:2/gluteeniton/viljaton/maidoton/parsakaaliton/tomaatiton/tmv. dieettejä.

Tämän pohjalta tajusin myös mikä on se juttu mitä olen kaikella tällä blogilla ja muulla yrittänyt sanoa. BE AWESOME! Se on mun juttu. Train to be awesome. Ei treenata siksi, että oltaisiin laihempia, vaan siksi, että oltaisiin vahvempia, parempia, lihaksikkaampia ja itsevarmempia.

Mun tavoitteena on, että mahdollisimman paljon ihmisiä olisi mun vaikutuspiirissä ja että kaikki voisivat oppia jotain. Haluaisin, että ihmiset mun ympärillä olisivat mukana tässä samassa tavoitteessa. Eli, että tehdään toinen toisistamme mahtavempia. Sehän voisi olla kokonainen jengi! Toivon, että voin välittää tämän fiiliksen teksteilläni, kuvilla, videolla, facebookissa, instassa, valmennuksissa tai täällä blogissa. Tämä tavoite vaatii siis sitä, että teen enemmän matskua ihmisille tulevana vuonna. 

Toinen, vähän vähemmän kunnianhimoinen tavoite on opiskella enemmän. Haluan lukea enemmän kirjoja, käydä kursseja, etsiä hyödyllisiä blogeja tai vaikka katsoa videoita, jotta voin olla parempi tuossa mun ykköstavoitteessa, mutta myös työssäni ja treeneissäni. 

Tavoitteenani on myös parantaa salituloksia entisestään. 100kg maastaveto olisi poikaa. Se olisi kaikkien aikojen ennätys (vedin 90kg ennen kuin kilpirauhashässäkkä sai mun tulokset pohjamutiin). Kyykkyyn voisin mielelläni ottaa sen 80kg (muistaakseni tein 60kg:lla ykkösen tässä taannoin). Tärkein tavoite kuitenkin treeneissä on se, että ylöspäin mennään. Ei enää koskaan alaspäin.  

Siinä ne tärkeimmät uuden vuoden lupaukset. Kaikille laihdutuslupauksen tehneille. Unohtakaa. Tehkää itsestänne mahtavia ja vahvoja. Sillä tavalla se kehonkoostumus muokkaantuu oikeaan suuntaan.

Aineenvaihdunnan ongelmat eivät ole pelkästään ylipainoisten ongelmia. Kun puhutaan aineenvaihdunnasta, se yhdistetään usein laihtumiseen ja hyvä aineenvaihdunta mielletään laihuutena. Aineenvaihdunnan eheytys ei ole laihtumista. Tarkoituksena on palauttaa kehon toiminta optimaaliselle tasolle. Aineenvaihdunnan aktivointi ei siis katso kokoa, ikää tai sukupuolta. 

Aineenvaihdunnan ongelmat ovat usein tunnistettavissa vaikkapa seuraavista oireista:

• Heikentynyt palautuminen arjesta ja urheilusta
• Kova stressitaso (henkinen tai fyysinen)
• Kehonkoostumus on höttöä eli lihasta on vähän
• Lihas ja voima ei tartu treeneistä huolimatta
• Energiatasot ovat matalat
• Ruoka-ainehimoja ja ruokavaliossa repsahduksia
• Suoliston ongelmat
• Ohuet kynnet ja/tai hiukset
• Matala libido

Kaikkia näitä oireita ei välttämättä ole yhtäaikaa, mutta jos tunnistat useamman kohdan näistä, eikä selitystä ololle löydy, kannattaa ainakin vilkaista omaa ruoka- ja liikuntapäiväkirjaa onko siellä kaikki hyvin. 

Mikä sitten johtaa normaalipainoisella aineenvaihdunnan ongelmiin?

• On totuttu syömään jatkuvasti liian vähän
  Eräs valmennettavani sanoi kokeneensa, että naisten kuuluu syödä pieniä annoksia kerrallaan ja on jopa noloa, jos vetää paljon ruokaa. Huomautuksia ”isoista annoksista” hän oli saanut aiemmin lähipiiriltään ja näin ollen ajatellut, että pitäisi syödä vähemmän. Vähäisen syömisen ja runsaan liikunnan seurauksena oli lihasten palaminen ja energiatasojen tippuminen. Keholla ei ollut enää rakennusaineita.
   
• Stressimittarit painaa jatkuvasti punaisella
  Stressi on yksi aineenvaihdunnan sabotoijista, varsinkin jos tähän vielä liitetään unettomuus/katkonaiset yöunet.
   
• Lihomisen pelko
  Todella monelle treenaavalle naiselle vaakalukema on tärkein itsearvostuksen ja itsetunnon mittari. Jos tavoittelet kiinteämpää vartaloa, vaaka ei ole se mittari mitä kannattaa käyttää. Se ei kerro miltä näytät, eikä mistä painosi koostuu. Minä olen laihduttanut itseni taannoin 53kg:n ja siitä huolimatta kehonkoostumus oli höttöä enkä näyttänyt siltä miltä olisin halunnut näyttää. 
   
• Liikutaan liikaa palautumiseen nähden
  Liike tehostaa aineenvaihduntaa, mutta liiallinen kovatehoinen liikunta voi hidastaa sitä. Yleensä palautumiskapasiteetti on pitkälti kiinni myös siitä, syötkö riittävästi. 

Usein aineenvaihduntaongelmat toki alkavat lukuisista laihdutusyrityksistä ja jojolaihduttamisesta, mutta kuten olen valmennuksissa nähnyt, niin laihduttajia ja vaakaneuroottisia ovat myös monet normaalipainoiset sekä hoikemmatkin (pääasiassa) naiset. Itse kuuluin aiemmin esimerkiksi tähän ryhmään. Olen havitellut tiettyä ulkonäköä tietämättä kuitenkaan oikeasti miten siihen päästään.

Kroonisesti kalorivajeessa olevat normaalipainoiset ihmiset ovat yhtälailla vaarassa ajautua aineenvaihdunnan ongelmiin. Aineenvaihdunnan eheyttämiseen näille henkilöille pätee tismalleen samat ohjeet, kuin aiemmissa postauksissani olen puhunut. Enemmän ruokaa ja systemaattista työtä sekä ruokavalion, että päänupin suhteen. Ja jos et ole jo tässä vaiheessa ymmärtänyt, niin suosittelen heivaamaan vaakan hevonhelekkariin.

Viikonloppuna Optimal Performance Centerillä olivat luennoimassa lääkäri Vilho Ahola ja valmentajamme Sanna Eloranta. Luonnollisesti olin kuuntelemassa settiä, koska tiesin että näiltä kahdelta tyypiltä ei voi tulla ulos kuin laatutavaraa. Koulutus oli tarkoitettu alalla toimiville ja paikalla olikin todella kovan tason ammattilaisia. Sanoisin, että tätä koulutusta olisi pitänyt olla kuuntelemassa kaikki, jotka valmentavat ihmisiä ravinto- ja treenipuolella.

Luentoa kuunnellessa olin erittäin iloinen, että meillä oli Sannan kanssa samanlaiset toimintatavat ja aineenvaihduntaongelmien purkamiseksi. Olen siis jotain oppinut tässä reilun vuoden aikana! JEE! Vaikka toimimme samassa tiimissä, emme ole aiemmin keskustelleet asioista sen tarkemmin keskenämme. Ilmeisesti kuitenkin tiimimme sisällä on tietty valmennuskulttuuri, joka toistuu olipa kyseessä millainen tilanne tahansa. Valmentaminen ei ole vain ruokalappujen jakamista, vaan se huomioi ihmisen kokonaisuutena.

No sitten itse koulutuksen antiin. Tässä koulutuksessa kävi myös erittäin selväksi, että ”syö vähemmän kuin kulutat, niin laihdut” on tuubaa, joka pistää ihmisten päät vain ihan sekaisin. Mitäpä jos se kulutus on itse ryssitty pohjamutiin? Entä jos lause olisikin ennemmin ”tehosta aineenvaihduntaasi, niin kulutat enemmän ja laihdut”? Eniten aineenvaihduntaongelmien purkamisessa haasteita tuottaa henkinen puoli. Kuten olen täälläkin blogissa aiemmin maininnut, niin aineenvaihduntaongelmien ratkaiseminen saattaa vaikuttaa helpolta, mutta päänuppi on usein se joka tuo omat ongelmansa peliin. 

Sanna kuvasi hyvin henkisten ongelmien ratkaisemista uusien aivopolkujen luomiseksi. Jos olet lapsuudesta saakka kävellyt metsässä tiettyjä polkuja, ne ovat hyvin vahvoja ja niitä on helppo kulkea. Polulta ei mielellään poistuta rämeikköön. Kun haluat luoda uusia ajatusmalleja, sinun on poistuttava vanhalta polulta ja alettava rakentaa uutta. Aluksi maasto on vaikeaa ja raskasta kulkea. Voi olla, että palaat välillä vanhalle polullesi. Lopulta vanha polku alkaa kuitenkin kasvaa heinää ja pensaita, kunnes se viimein vuosien saatossa häviää. Uudet polut sen sijaan vahvistuvat päivä päivältä, kun jaksat kulkea niitä pitkin. Usein aineenvaihduntaongelmaisilla on todella vahvat aivopolut diettaamiselle ja painonnousun pelolle.

Koska aineenvaihdunnan parantaminen on ennen kaikkea mielenhallinnan projekti, on valmennettavalla oltava 100% sitoutuminen koko juttuun ja luotto valmentajaan. Valmentajan tehtäväksi jää selvittää onko asiakkaan sitoutumisen taso riittävä ja onko hän tosissaan lähtiessään pitkään projektiin. 

Tällainen kehon toiminnan ja mielen ohjelmointi vie siis aikaa useista kuukausista vuosiin. Fakta on kuitenkin se, että jos keskittyy terveyden ja aineenvaihdunnan parantamiseen kolme vuotta, hyvä kehonkoostumus tulee sivutuotteena jossain vaiheessa jokatapauksessa. Jos taas jatkaa samoja asioita kuin ennenkin (eli päätöntä diettaamista), tulokset ovat samat kuin aiemminkin, eli enemmän rasvaa, vähemmän lihasta, energiatasojen laskua ja aineenvaihdunnan hidastumista. Vasta kun olet tehnyt aineenvaihdunnan resetoinnin (josta puhuin tässä postauksessa), voit alkaa miettiä onko diettaamiselle enää tarvetta ja jos on, se tulee tehdä toisin kuin mitä aiemmin on tehty, jotta aineenvaihdunta voisi jatkossa pysyä kunnossa.

Teille blogini lukijoille ei varmastikaan tule yllätyksenä, että aineenvaihdunnan parantamiseen vaaditaan kaloreiden hidasta nostamista ylös laadukasta ruokaa suosien. Samalla unta tulee vaalia ja stressitasot pitää kurissa. Energiantarve vaihtelee yksilöstä riippuen ja tähän luonnollisesti vaikuttaa lihasmassa, aktiivisuuden määrä päivän aikana, treenin määrä ja niiden laatu. Kaloreiden laskemista on fiksua tehdä, mikäli haluaa selvittää lähtötilanteen kalorimäärän suhteen ja jotta tiedetään kuinka kaukana tavoitteesta ollaan. Henkilöstä riippuen kaloreita voidaan laskea yksi päivä tai useampi viikkokin, jotta tiedetään missä ravinnon suhteen oikeastaan mennään. Kun lähtötilanne on selvillä, on helpompi arvioida millaisia muutoksia ruokavalioon tulisi ensisijaisesti tehdä.

Aineenvaihdunnan parantaminen on siis ennen kaikkea systemaattista työtä, jossa kuitenkin pitäisi muistaa rentous. Neuroottisuudesta toiseen menemällä ei takuulla pääse eteenpäin. 

Sannalta tuli luennon loppuun myös käytännön asiakasesimerkkejä, jotka ovat onnistuneet parantamaan aineenvaihduntaa näillä opeilla. Kun näkee onnistumisia omassa valmennustyössä ja siihen lisäksi muiden esimerkkejä, on vain oikeasti uskottava, että tämä on ihan oikea tie mitä itse kuljen ja johon kannustan myös asiakkaita. Jos ollaan pääasiassa alle 20% rasvoissa ja syödään kuin hevoset, niin kyllähän se minullekin kelpaa ja niin luulisi kelpaavan monille muillekin. Kun vain ihmiset tajuaisivat lopetella sen selittelyt, että ”kun en minä voi, koska olen geneettisesti niin paska/olen liian laiska/aineenvaihduntani on niin heikko/yms.”.

Jos haluat oppia lisää aineenvaihdunnasta, niin 9.11. alkaa Aktivoi aineenvaihduntasi -verkkovalmennus. Valmennuksessa opit parantamaan aineenvaihduntaasi itse ja viikottaiset tehtävät opettavat viemään asiat käytäntöön. Klikkaa siis mukaan TÄSTÄ.

Viime viikot ovat selkeyttäneet ajatustani aineenvaihdunnan parantamisesta. Olen kahlannut läpi kirjoja, artikkeleita ja blogipostauksia viime kuukaudet. Blogissani olen kirjoitellutkin jo paljon aineenvaihdunnan parantamisesta ja tehnyt aineenvaihdunnan aktivointia asiakkaiden kanssa ja nyt olisi aika taas vähän summailla ajatuksiani. 

Tällä hetkellä jaottelen aineenvaihdunnan aktivoinnin kahteen osa-alueeseen.

1. Aineenvaihdunnan resetointi eli uudelleenasettaminen.
2. Aineenvaihdunnan ylläpitäminen (myös laihduttaessa).

Seuraavaksi katsotaan, että mitä nämä pitävät sisällään ja mitä aineenvaihdunnan parantaminen käytännössä tarkoittaa.

Aineenvaihdunnan resetointi

Asiat joista olen tänne kirjoitellut, ovat oikeastaan osa aineenvaihdunnan resetointia eli uudelleenasettamista. Pääasiassa asiakkaani joiden kanssa töitä teen, ovat niitä joilla lähdetään liikkeelle tästä osa-alueesta. Tähän osa-alueeseen pureutuu myös Aktivoi aineenvaihduntasi -valmennus.

Aineenvaihdunnan resetointia tarvitsevat ovat niitä, joilla aineenvaihdunta on jo jumissa syystä tai toisesta. Yleensä tähän liittyy pakkomielteet laihduttamiseen (halu laihtua milloin mistäkin syystä kesäkuntoon, matkalle, häihin tai muihin kissanristiäisiin keinolla millä hyvänsä), jojolaihduttamiskierre, ruoka-ainekammot jne. Sekä ylipäätään minimalistinen kaloreiden, hiilareiden ja/tai jonkun muun ruoan saanti syystä tai toisesta (esimerkiksi on opittu syömään jatkuvasti liian vähän). Huonoa aineenvaihduntaa esiintyy siis lihavista laihoihin. 

Tämän vaiheen vaikein kohta laihduttajalle tulee tässä. Lopeta laihduttaminen ja lisää kaloreita. Sinun tulee ymmärtää ja oikeasti sisäistää, että laihtuminen on helvetin vaikeaa ellei jopa mahdotonta, jos aineenvaihdunta on kuralla.

Seuraavaksi haasteellisin kohta on tämä. Lisää kaloreita hitaasti ja systemaattisesti ylöspäin. Moni saattaa huomata henkisiä haasteita, koska ajatukset ovat aiemmin pyörineet ”syö vähemmän kuin kulutat, niin laihdut” -shaissen ympärillä. Osa kokee, että ruokaa ei saada alas. Joillakin on taustallaan ruokapeikkoja ja ajatus ”jos syön maitoa, gluteenia, hiilareita, mansikoita, mustikoita, lihaa, kalaa, voin huonosti”. (Ruoka-aineyliherkkyydet voivat olla lähtöisin myös huonosta aineenvaihdunnasta eli ne saattavat olla seuraus, ei syy. Jopa ajatuksillasi voit vaikuttaa siihen, miten keho reagoi ruoka-aineisiin.)

Ruokaa tulee lisätä hitaasti ylöspäin, vaikka ihan pienilläkin ruokamäärän nostoilla jos ei enempään pysty. Yllättävää kyllä, ruokamäärän lisääminen minikaloreilta saattaa tuntua työltä, niin fyysisesti kuin henkisestikin. Jos on vuosia ajatellut olevansa yliherkkä kaikelle ruoalle tai on luokitellut itsensä esimerkiksi huonosti hiilareita sietäväksi insuliiniresistentiksi, saattaa tästä käsityksestä irti päästäminen olla hitonmoisen työn takana. Saatat huomata olevasi pienistäkin ruokamäärien nostoista ääriäsi myöten täynnä. Tämä voi vaatia vielä lisää henkistä valmistautumista. Joka tapauksessa työ kannattaa tehdä.

Mitä tästä kalorien nostamisesta sitten seuraa? Energiataso nousee, liikunnasta alkaa tulla parempia tuloksia, salilla nostat enemmän rautaa, lihasta alkaa kertyä. Laihdutko? Ehkä tai ehkä et. Saattaa olla, että paino jopa nousee. Painon nousu voi olla lihasmassan kasvua tai se voi olla osittain myös rasvaakin. Haaste tässä vaiheessa on se, että jos olet aiemmin ollut laihduttaja joka ravaa puntarilla harva se päivä, painonnousun hyväksyminen on usein vaikeaa. Olen huomannut, että vaikka kehonkoostumusmittausten mukaan rasvaprosentti laskisi, usein tällaiset ihmiset ovat silti tyytymättömiä ”koska paino vain nousee”. Siinäpä vasta kannattaakin tarkastella omia ajatusmallejaan ja miettiä mistä tällaiset höpsötykset tulevat aivoon.

Aineenvaihdunnan resetointi voi kestää ihmisestä ja aineenvaihdunnan elastisuudesta riippuen kuukausista vuosiin. Ymmärrettävästi nuoren 20v ihmisen aineenvaihdunta palautuu nopeammin kuin +40v vaihdevuosi-ikää lähestyvän ikuisen jojolaihduttajan aineenvaihdunta. Mutta älä huoli, vaikka olet +40v ikuinen jojolaihduttaja, niin voit tästä huolimatta saada parannusta aineenvaihduntaasi. 

Aineenvaihdunnan ylläpitäminen

Koska aineenvaihdunta ei voi loputtomiin parantua, niin jossain vaiheessa aineenvaihdunnan resetoinnissa päästäänkin aineenvaihdunnan ylläpitämiseen. Aineenvaihdunnan ylläpitäminen koskee niitä, jotka ovat jo saaneet aineenvaihdunnan kuntoon ykkösvaiheesta tai joilla on jo valmiiksi hyvä aineenvaihdunta. Tämä on vaihe, jossa itseltään voi kysyä haluatko tai tarvitseeko nyt laihduttaa? Kaikki nimittäin eivät tarvitse laihdutusta vaikka sitä olisivat aiemmin ehkä jatkuvasti tavoitelleet. Laihtuminen ei ole ainut edistumisen mittari tai välttämätön juttu joka olisi aina tavoiteltavaa. 

Tässä vaiheessa sinulla ei pitäisi olla hallitsemattomia mielitekoja mitään ruoka-aineita kohtaan (esimerkiksi sokerin himoa, suolaisen himoa, ahmimistarvetta tmv.), sinulla tulisi olla normaalit nälän ja kylläisyyden tunteet, vatsasi toimii normaalisti, et pelkää ruokia tai ajattele jonkun ruoan tai ruokailun vievän kaikkia tuloksia mennessään (huomioi siis myös ajatuksesi). Kun ensimmäinen vaihe on tehty huolella, pystyt suhtautumaan ruokaan ilman tunnereaktioita. Ruoka on ruokaa. Siitä saa nauttia, mutta se ei hallitse elämääsi. Laihtumisesta on tullut sinulle asia, joka ei aiheuta tunteita. Se joko tapahtuu tai ei riippuen onko kehosi valmis siihen. Kumpikin vaihtoehto käy, sillä pakottamalla et saa pysyviä tuloksia. Pystyt tutkimaan oman kehosi viestejä paremmin, energiatasosi ovat kunnossa, jaksat liikkua, palaudut arjesta ja urheilusta, nukut laadukasta unta.

Useimmat haluavat jäädä tähän vaiheeseen, koska kokevat löytäneensä sisäisen rauhan ravinnon suhteen. Voisiko olla mahdollista elää, ilman että haluaa koko ajan laihtua? Kyllä. Se on todellakin mahdollista. Jos tässä vaiheessa kuitenkin haluaa vielä laihduttaa, olisi se syytä tehdä tällä kertaa niin, että aineenvaihdunnan kanssa ei enää tule ongelmia kuten aiemmin on tullut. Nyt ei siis heittäydytä takaisin pussikeitoille, erittäin niukkakalorisille dieeteille tai muille hullutuksille! 

Aineenvaihduntaa ylläpitävää laihdutusta on olemassa. Tämän hetken tietämykseni mukaan yksi tehokkaimmista tavoista on erilaiset syklittelydieetit. Syklittelydieetit eivät tule toimimaan jos aineenvaihdunta ja/tai ajatusmallit eivät ole kunnossa! Tämä nimittäin vaatii myös sen, että sinulla on terve suhtautuminen ruokaan, oman edistymisen ja kehon viestien seuranta on objektiivista eikä mene tunteisiin. Tarkoitan käytännössä sitä mitä aiemmin sanoin, eli sinulla ei ole hallitsemattomia mielitekoja, et tunne syyllisyyttä mistään syömistäsi ruoista, et tukahduta tunteita syömisellä tai syömättömyydellä jne.   

Usein (ei aina) syklittelydieetin toteuttaminen vaatii osaavan valmentajan apua, jotta olet ulkopuolisessa seurannassa. Osaava valmentaja arvioi tekemisiäsi objektiivisemmin kuin sinä itse ja osaa pysäyttää homman, jos ajatukset alkavat kiertää samaa rataa kuin aiemmin.

Syklittelydieetti on aina dieetti. Tämä tarkoittaa siis sitä, että rasvan tulisi palaa maltillisilla alikaloreilla. Ymmärrettävästi tällaiselle dieetille ei voi lähteä, jos aineenvaihdunta on jumissa ja kaloreita tulee koneeseen esimerkiksi vain 1200-1500kcal/pvä. Tästä määrästä ei enää ole mistä pudottaa. Syklejä eli kaloripiikkejä tehdään tarkoin valituilla ajankohdilla. Tällaiset äkilliset kaloripiikit antavat oikein ajoitettuna aineenvaihdunnalle potkua. Mutta kuten sanoin, tämä vaatii sitä, että omat ajatusmallit ovat totaalisen kunnossa ja sinun tai valmentajasi on osattava lukea kehosi viestejä ja ajoitettava kalorinostot oikein – silloin kun keho niitä tarvitsee. Syklittelydieetin toteuttaminen käytännössä onkin sitten sen verran pitkä tarina, että sille tarvitsisi oman blogipostauksen tai useammankin.

Korkeakaloriset päivät vaativat sitä, että sinulla on terve suhtautuminen ruokaa kohtaan. Korkeakalorisista päivistä ei saa tulla morkkista, eikä syömistään ruoista saa rankaista itseään esimerkiksi rajoittamalla kalorinsaantia entisestään tulevana viikkona. Kaloripiikit eivät saa olla tyydytystä mielitekoihin, vaan niiden tulisi olla tyydytys fyysiseen nälkään ja kalorivajeeseen.

Haluatko oppia lisää?

Jos nämä jutut kiinnostaa sinua enemmänkin, niin pidämme Kaisa Jaakkolan kanssa 27.-29.11.2015 Villa Mandalan retriittikeskuksessa viikonloppukurssin aineenvaihdunnasta ja hormonitasapainosta. Siellä pääset kokeilemaan käytännössä opettamiamme asioita. Viikonloppuna on luvassa luentoja, käytännön harjoituksia, treenejä, joogaa, rentoutumista, hyvää ruokaa ja samanhenkistä seuraa. Minä vastaan kurssin aineenvaihdunta-osiosta ja Kaisa hormonitasapainosta. Voit ilmoittautua uutiskirjelistalleni TÄSTÄ ja saat tiedon, kun kurssille ilmoittautuminen on auki. 🙂

Hiilarikammo on sana jota kuulen jatkuvasti valmennustyötä tehdessä ja kyllä – olen kärsinyt siitä itsekin vuosia. Mistä kaikki sitten oikein lähti?

Ennen kuin aloitin elämäntapamuutosprojektini söin hiilarihöttöä pitkin päivää. Tältä saattoi näyttää tyypillinen ruokapäiväkirjani vuonna 2005.

Aamupala: Pari paahtoleipää kinkulla ja juustolla, maitokaakao.
Lounas: Mitä kouluruokalassa sattui olemaan.
Välipala: 2-3 paahtoleipää kinkulla ja juustolla, maitokaakao.
Päivällinen (Kuopiossa opiskellessa): Nuudeleita, valmislihapullia/nakkeja, (hyvällä tuurilla) wokkivihanneksia, pari paahtoleipää ja maitoa.
Iltapala: helvetisti paahtoleipää päällisillä ja kaksi lasia maitokaakaota.

Sokeri kuului siis elämääni maitokaakaon muodossa useita kertoja päivässä. Mutta eihän se ollut karkkia eihän? 😀

Nyt jos katsoo ruokapäiväkirjaa, niin ei ihme, että kroppa oli vähintäänkin yhtä höttöä kuin ruokakin oli. Kun lopulta kiinnostuin ruokavalion parantamisesta, oli pitkään mukana myös hiilareita. En muuttanut ruokailutottumuksiani kerrasta, vaan vuosien aikana. 

Epäonnista asiassa oli kuitenkin se, että elämäntapamuutokseni sattui karppauksen kulta-aikaan 2006-2012. Joka paikassa toitotettiin kuinka karppaus pelastaa ja niinpä myös minä sorruin vähentämään hiilareita pikkuhiljaa. Ja oloni parani! Mikäpä motivoisi jatkamaan sen paremmin kuin se, että olo on virkeämpi ja kilot lähtevät. Aloin lukea kirjallisuutta, jotka julistivat karppauksen ilosanomaa. Ruokavallankumous, Antti Heikkilät, Vaaralliset viljat ja mitä näitä nyt on. Tein itselleni kuplan, jossa ratkaisu kaikkeen oli hiilareiden vähentäminen. Kuulin ihmisten puheesta vain ne asiat jotka halusin kuulla ja jotka tukivat omaa käsitystäni. En syönyt perunaa, viljoja, riisiä, bataattia jne. Mutta pitäähän ihmisellä nautintoja olla, joten sen sijaan söin mieluumin leffassa karkkia. Ihmettelin lopulta kuinka heikko olin sokerin edessä.

Pahimpinakin karppausaikoina söin kuitenkin silti 80-100g hiilareita. En siis edes kuulunut siihen hulluun ääriryhmään, joka veti ketoosissa varmaan hautaan saakka. Jossain vaiheessa eteen tuli kuitenkin käännekohta. Treenasin kovaa salilla, mutta mitään ei tapahtunut. Lihasmassaa ja voimaa ei tullut. Rasvanpoltto oli tyssännyt jo aikaa sitten. Ajattelin, että minun pitäisi varmaan vielä vähentää hiilareita, koska olihan se ratkaisu tuottanut tulosta aiemmin. Minullahan on huono hiilihydraattien sietokyky! En minä voi kokeilla nostaa hiilareita! Olinhan silloin lihavampi, kun elin hiilareilla! (Se mitä vain en tullut ajatelleeksi oli, että hiilareiden laadulla ja muulla ravinnolla on merkitystä kehonkoostumukseen.) Kokeilin minihiilarisia jaksoja ja Charles Poliquinin silloisissa koulutuksista tuttua paleo kickstarttia, jossa ollaan lähestulkoon hiilarittomalla kaksi viikkoa ja sitten aletaan pikkuhiljaa nostaa hiilareita ylöspäin – ei toiminut. Kokeilin pudottaa kaloreita. Ei toiminut sekään. Lopulta salitreeneistäkin tuli yhtä helvettiä. Treenien jälkeen, en meinannut päästä salilta pois. Saatoin nukkua tunnin heti treenattuani. Itkin salin vessassa silmät päästäni, koska olo oli niin surkea. (Kävin silloin salilla, jossa oli pelkkiä isoja voimanostajaäijiä ja arvatkaa vaan katsoiko ne silmät pyöreinä mun sekoilua siellä. :D)

Ei ihme, että lopulta sain rT3-diagnoosin. Olinhan sekoillut oman terveyteni kanssa jo varsin pitkään. Ratkaisu oloon ei kuitenkaan löytynyt lääkepurkista, vaan omista teoista. Vuosien jälkeen aloin vihdoin kyseenalaistamaan kaiken minkä tein. Aiheutin oppimiini asioihin tietoisesti säröjä. Luin artikkeleita, jotka kertoivat täysin päinvastaista kuin aikaisemmin olin lukenut. Onneksi ympärilläni on paljon viisaita ihmisiä ja oikeita ammattilaisia (ei siis mitään ”oon joskus kuullut, että paasto voisi auttaa” -työkavereita), joilta voi aina kysyä apua. 

Lopulta päätin lisätä kaloreita ja hiilareita systemaattisesti ylöspäin. Aluksi 150g hiilareita tuntui paljolta ja sellaista määrää oli vaikea saada alas oikeasta ruoasta. (Sokeristahan se ei olisi ollut temppu eikä mikään, mutta nyt halusin tehdä asioita fiksusti…) 

Nykyään +200g hiilarit on arkipäivää ja treenit kulkee paremmin kuin koskaan. Voima tarttuu ja lihaskin kasvaa. Olen vihdoinkin kaikkien näiden vuosien jälkeen saanut rasvatonta massaa nostettua yli 50kg:n (tällä hetkellä yli 52kg). Energiaa riittää paljon enemmän kuin ennen muuhunkin kuin pelkkään treenaamiseen. Pystyn harrastamaan jopa hyötyliikuntaa, johon aiemmin ei ollut voimia lainkaan. Kun olen lisännyt hiilareita, niiden himo on hälventynyt.

Ja kuten alussa sanoin, näen valmennuksessa tämän saman tarinan toistuvan jatkuvasti. En sano, etteikö vähähiilihydraattinen dieetti jossakin elämänvaiheessa, hetkellisesti voisi olla hyväkin vaihtoehto. Se ei ole varsinkaan se dieetti, jonne pitäisi jäädä ikuisiksi ajoiksi. Aiheuta omiin näkemyksiin mahdollisimman paljon säröjä. Kuuntele oikeasti fiksuja ihmisiä eri näkökulmista. Kyseenalaista juttuja, joita ihmiset laukovat ainoina totuuksina.

Ihmiset haluaisivat, että asiat olisivat mustavalkoisia ja yksinkertaisia. Monet haluaisivat kuulla, että laihtuminen olisi pelkkää matematiikkaa, hiilareiden vähentämistä, paastoa, pussikeittokuuria tmv.  Extreme houkuttelee, koska ajatellaan, että sillä saavuttaa extreme tulokset. (Vähän kuten kaikista mammoista on nykyisin tulossa fitnesskisaajia. Siinä sitä vasta extremeä, kun ei muistuteta edes etäisesti urheilijaa vaan ennemminkin jojolaihduttajaa.) Mutta kroppa on paljon viisaampi, kuin mitä pää on. 

Jos haluat hiilarikammon sijaan oppia jotain fiksumpaa, niin vielä on hetki aikaa ilmoittautua Aktivoi aineenvaihduntasi -verkkovalmennukseen. 

Aineenvaihduntaan ja sen parantamiseen liittyy useita myyttejä. Valmennuksissa monilla on kovat odotukset oman aineenvaihdunnan eheyttämisestä. Viikossa pitäisi saada läski tirisemään. Monet haluaisivat kuulla, että minulla on joku ihmepilleri tai pikakonsti jolla saa aineenvaihdunnan toimimaan taikaiskusta. Vaan niitä ei valitettavasti ole, eikä tule.

Kun haluat aineenvaihdunnan kuntoon on siihen olemassa vain yksi tie. Systemaattista työtä ja perusasioiden toistoa kuukaudesta ja vuodesta toiseen. Ei ole olemassa mitään sen kummempaa. Sinun on oltava nöyrä ja ymmärrettävä realiteetit. 

Mitkä ovat hyvän aineenvaihdunnan peruspilarit?

1. Uni. – Vähintään seitsemän tuntia laadukasta unta oikeisiin aikoihin.
2. Liikunta – Panosta hyötyliikuntaan ja kovatehoista liikuntaa sitten, kun siihen on paukkuja.
3. Ravinto – Laadukasta ruokaa ja riittävän paljon. Minikaloreilla tai -hiilareilla on turha yrittää eheyttää aineenvaihduntaa.

Yllättävää kyllä, suurin osa ihmisistä ei todellakaan tee näitä asioita. Ei ole mitään merkitystä tiesitkö tämän jo, vain sillä on merkitystä, että todella teet. (Ja itse asiassa moni ei edes tiedä, että nämä yllä olevat kolme asiaa pistävät kropan kuntoon jo melko monella osa-alueella.) Liian monta kertaa olen esimerkiksi itse jäänyt kiinni ajatellessäni ”kyllä mä tiedän, että nukkumaan pitäisi mennä ajoissa ja unta pitäisi saada vähintään seitsemän tuntia”, mutta en ole toteuttanut tätä asiaa käytännössä. Mitä merkitystä on tiedolla, jos se ei ole käytännössä? Keho ei ole kone, joka tottelee kun sitä käsketään. Kehoa ei pakoteta toimimaan. Isot linjat tulee olla kunnossa, jos halutaan saada tuloksia. On turha koettaa löytää ratkaisua chilin popsimisesta tai vihreä tee -kapseleista, jos vaikkapa uni on persietellään.

Kun siis haluat parantaa aineenvaihduntaa, ole rehellinen itsellesi. Onko yllä olevat asiat sinulla käytännössä vai LUULETKO niiden olevan?

Ps. Iltalehden Ilona -liitteessä ilmestyi 3.8. juttu aineenvaihdunnasta, jossa olin haastateltavana. Kipaiseppa siis lehtihyllylle ostamaan Iltalehti ja Ilona yhdessä. 🙂

Pps. Aktivoi aineenvaihduntasi -valmennukseen on vielä aikaa ilmoittautua! Sinne siis, jos aineenvaihdunnan parantaminen kiinnostaa. Luvassa ei siis ole ihmepillereitä vaan niitä asioita, jotka oikeasti toimivat. Tässä valmennuksessa ne pistetään oikeasti myös käytäntöön.

Aineenvaihdunnan parantaminen on monen kodalla pitkä prosessi ja usein yksi suurin kehityksen este saattaa olla oma pääkoppa. Useimmilla aineenvaihduntaongelmaisilla on taustallaan dieetti jos toinenkin ja ajatukset ovat jatkuvasti laihduttamisessa ja vaakalukemissa. Painoa halutaan pois keinolla millä hyvänsä, mutta ainakaan pysyviä tuloksia ei ole tullut enää aikoihin.

Vaikka naistenlehtiä lukemalla saattaa saada sen kuvan, että chilin käyttäminen ruoanlaitossa parantaa aineenvaihdunnan, niin valitettavasti ei ole olemassa taikasauvaa, lisäravinnetta tai mitään muutakaan pikakonstia saada aineenvaihdunta kuntoon. Ainoastaan sitkeällä ja systemaattisella työllä on merkitystä.

Heitä vaaka pois

Ensimmäinen ja varmasti tärkein asia jonka itselleen voi tehdä oikean fokuksen luomiseksi on vaakan heivaaminen pois. Vaaka ei nimittäin tule nyt eikä tulevaisuudessa kertomaan sitä miltä näytät. Jos painoa lähtee, tarkoittaako se automaattisesti sitä, että poltat rasvaa? Ei. Pussikeittokuurilla tai keskitysleiridieetillä voi saada painon putoamaan, mutta tulos ei tuskin ole silmiä hivelevä. Vaaka ei kerro mistä kehosi koostuu. Oletko saanut lihasta? Oletko kerännyt nestettä? Kuinka paljon kehossa on rasvaa? Se ei myöskään määritä ihmisarvoasi. Et ole huono ihminen jos painat yli 60kg. Kun siis parannat aineenvaihduntaa, älä laihduta!

Jos aineenvaihduntaa lähdetään parantamaan pohjamudista, on todennäköistä, että paino nousee muutamia kiloja ylöspäin. Viisi kiloa lisää ei ole vielä mikään katastrofi (ja usein se 5kg ei edes ole pelkkää rasvaa, toisin kuin mielesi tahtoo kehitellä).

Aineenvaihdunnan parantamiseen kuuluu usein fiksun ruoan lisääminen ja liikunnan järkeistäminen. Tosiasia on, että keho voi olla ensimmäistä kertaa vuosien jälkeen eheyttävässä ja uudistavassa tilassa. Aineenvaihdunnan aktivoiminen tarkoittaa sitä, että annat keholle mahdollisuuden olla paras versio itsestään ja eheytyä. Lopeta siis näivettäminen ja dieettimeressä sekoilu.

Kiire ei ole ystävä.

”Milloin aineenvaihduntani on kunnossa?” ”Koska voin alkaa laihduttaa?” ”Milloin saan haaveilemani sixpäkin?” Olen itse pohtinut näitä samoja asioita kuukausia ja vuosia ja niin tekee moni muukin aineenvaihduntaongelmainen, joka haluaa päästä vihdoin elämänsä kuntoon. Fakta on kuitenkin se, että asiat eivät ole niin yksinkertaisia. Aineenvaihdunnan parantaminen vie kuukausista jopa vuosiin. Kukaan ei voi sanoa tarkkaa päivämäärää milloin aineenvaihdunta ottaa tuulta purjeisiin. Sinulla on oltava jatkuva usko tekemiseen. Kyllä kaikki vielä kääntyy parhain päin, kun en nyt luovuta ja sorru pikadieetteihin ja ihmepillereihin. Pikaratkaisuilla saattaa saada vain hetken helpotuksen, jonka jälkeen ollaan taas entistä syvemmällä aineenvaihdunnan suossa. Sen olet ehkä jo nähnytkin. Kun tuloksia ei tule omien odotusten mukaisesti, päänuppi pehmenee. Itse mietin aina siinä vaiheessa, että mikä on vaihtoehto? Vaihtoehto on palata entiseen. Toiko se tuloksia? Ei. Entisillä metodeilla sain aineenvaihdunnan lukkoon. Parempi siis vain luottaa viisaampien sanaan ja tehdä päinvastoin kuin mihin on tottunut, odottaa ja olla onnellinen kaikista niistä muista tuloksista mitä on saanut. Treenipainojen ja energiatasojen nousu sekä lihasmassan kehitys.

Jätä siis kiire taakse ja ole kehollesi armollinen. Kun se on palautunut vuosien rääkistä, voi aineenvaihduntakin eheytyä uudelle tasolle. Laihdutusta tärkeämpää on, että haluat ennen kaikkea laittaa terveyden kuntoon ja löytää kehon tasapainon.

Jos tämä ajatusmalli kiinnostaa lisää ja haluat oikeasti parantaa aineenvaihduntaasi pitkällä tähtäimellä, niin maanantaina 27.7. aukeaa jälleen ilmoittautuminen Aktivoi aineenvaihduntasi -verkkovalmennukseen.